kirjastosta Heleena Lönnrothin Sikakosto, Polttava syyllisyys ja Pohjalainen intohimo. Vierailin lisäks rajatieto-osastolla ja sieltä nappasin mukaani Sami Aaltosen Aavetaloja.

Eihän toi Aavetaloja enää mikään uusi kirja oo mut mulle tuli yllätyksenä et Aaltonen on kirjan väsänny. Oon tosta kirjasta siis jo ennenki kuullu mut en oo aatellu sen tarkemmin tota tekijää. Tyttöjen isä, kutsuttakoon häntä tästä lähtien nimimerkillä Tee, halus lukee ton Aavetaloja, joten vein sen sille, eiköhän se sieltä viimestään ens viikolla palaudu takasin ni pääsen mäki tutustumaan haamuihin. :D

Eilen illalla Sikakostoa alottelin ja tulin siihen tulokseen et kyl se oli niitten Sariolan kirjojen tausta, joka aivan liikaa vaikutti. Nyt mulla on taas hirmusesti lukuhaluja.

Oon haaveillu tohon mun parvekkeelle sellasesta keinusta, jossa voisin aina hyvän sään helliessä pötkötellä ja lukee kirjaa. Tein tuota joskus nuorempana kun viel äitin & isukin luona asustelin ku niillä on toi keinu terassilla. Siinä iha huomaamatta saatto aina useampikin tunti vierähtää ku luki ja haaveili, tai kuunteli musiikkia.

Those were the days.