Tadaa!

Kävinpä sit eilen illalla kirjastossa, tytöille taas jotku kirjat (mm. kaksi Maisa-kirjaa) ja ittelleni otin Tuula Sariolan kolme kirjaa. Oon noita Sariolan, tai oikeestaan siis Sarkolan kirjoja vähän sattuneesta syystä välttäny, mutta päätinpä ny kokeilla. Otin noi Murhien Maraton, Hirtetty hiljaisuudessa sekä ...ja viimeisenä tulee kuolema. Alotin eilen illalla Murhien maratonin, vähän mua koko ajan haittas se tausta, mikä noihin liittyy mut ehkäpä se siitä ku vauhtiin pääsee.. Lainasin myös neliosaisesta Kilpakenttien sankarit-kirjasarjasta kaks ekaa osaa. En kehdannu kerralla kaikkee neljää lainata... :D

Enpäs sit ehtiny viikonlopun aikana huonekaluja tsiikaileen ku oli kaikenlaista häppeninkiä, äiti kävi lauantaina kylässä, toi jätskii ja yhet uudet verhot. Se oli ne ittelleen tilannu mut oli tullu väärän väriset ni toi mulle ne. Tommoset ne sit on: Lehdykkä

Ny noi alakerran tyypit on lähteny omille kotikonnuilleen mut ehkäpä ne viel palaa takas ja pääsen niit kalusteita kattoon, aloin miettii et jos mä sit ilmasin itteeni jotenki epäselvästi et ne luuli etten mä haluu huonekaluja, noh, toivottavasti ei ny noin menny. Katsotaan, mitä tapahtuu.

Käytiin viel illalla kirjastoreissun jälkeen hautausmaalla kävelemässä. Saatiinki aikaa kuluun siellä jopa tunti, vähän tytöt välillä hermostu, mut olisivat sitte kuitenki halunneet viel jäädä ku piti lähtee. Niin paljon kuulemma hienoja kukkia. :) Itte sitä tulee lähinnä niitä hautakiviä tiirailtua ja jos on nuorena kuolleita ni miettii, et mikäköhän on ollu kuolinsyy. Kyl aivot aina jonku vastauksen niihin kehittää. :)

Ilmottauduin tänään kaverin häihin ku muistin ja aattelin et jos en ny oo asian kans liikkeellä ni unohdan koko jutun, ja sit on paniikki päällä. :D Hyvä ystävä menee elokuussa naimisiin ja ootan niitä juhlia tosi paljon. Se on kuitenki mulle eka sellanen kerta ku jollai kaverilla on häät. Vielä ku keksis, et millasen asun sinne hankkii.